Yhdistyksen historia

12.4.1937 perustettu. 

Aaro Salmela on kirjoittanut yhdistyksen 50-vuotis historiikkin, joka julkaistiin 1987.

1937

Tampereella 12.huhtikuuta TAMPEREEN RAAJARIKKOYHDISTYS perustetan.

1938

Helsingissä 16. tammikuua 1938
SUOMEN SIVIILI- JA ASEVELVOLLISUUSINVALIDIEN LIITTO PERUSTETAAN!

Tampereen Raajarikkoyhdistys oli yksi kuudesta perustajayhdistyksestä.
Kutsuvieraana perustamiskokouksessa ollut K.A.Fagerholm kertoi puheessaan: 
"Kuta voimakkaampi on invalidien  omakohtainen yritteliäisyys, josta liiton perustaminen on osoituksena, sitä suuremmat ovat heidän mahdollisuutensa selviytyä taistelusta muiden rinnalla"
Kaisa Kallio, Kyöstin vaimo toimi liiton suojelijana. 

1939

Tampereen Seudun Invalidit Ry on uusi ja nykyinen nimi yhdistykselle!
Kuninkaankatu 36 tilat ostettiin. Hinta oli 65 000 markkaa.

1941

Yhistys perusti oppilasompelimon, joka toimi Kuninkaankatu 36 tiloissa. 
Parhaimmillaan 8 ompelijaa.
Yhdistys perusti myös Invalidien Jalkine Oy:n joka toimi Pyynikintorin varrella.

1944

Kuorotimintaa yhdistyksssä kokeillaan, mutta sota-aika tyrehdytää sen.

1947

Rakenna kanssamme!

Kymmenes toimintavuosi toi uskoa tulevaisuuteen.
Invalidihuoltolaki soi siviili-invalideillekin oikeuden saada valtion kustannuksella lääkinnällistä huoltoa ja ammattikoulutusta.

1948

Yhdistys ostaa Hämeenkyrön Työläjärveltä hehtaarin suuruisen tontin.
Kesäkoti ristittiin Koivulaksi. 
Juhannuksena saunottiin jo omassa saunassa!

1949

Helsingissä  heinäkuulla, yhdistyksen orkesteri (8 henkeä) saa kunniapalkinnon "kunnioitettavan iskuvalmis ja puhtaasti soittava yhtye, jonka soitto on varmasti erinomaisella tavalla juhlistava erilaisia juhlatilaisuuksia" 
Orkesteri: Terho Mikkola, Verner Härkönen, Kauko Kaunisto, Esko Lilja, Jussi Huhtanen, Reino Ruoholahti, Olavi Helsky;  johtajana Into Lähteenmäki. 

1953

Yhdistys myy Koivulan ja ostaa keväällä toimitusjohtaja Hailalta Aitolahden Hirviniemestä 2.3 hehtaarin tontin, jolla oli kaksi huvilaa, sauna ja lasten leikkimaja.
Paikka sai nimekseen Aitoranta.

1956

Kesällä Aitorannan päärakennus valmistui. 
Rakentajina oli kolmen miehen kirvesmiesporukka.

1960

Aitorantaan kallioporakaivo, 84 metriä syvä. 
Toimi aluksi polttomoottori pumpulla, koska sähköä ei vielä ollut.
Kustannukset olivat 642 000 markkaa.

1962

18. huhtikuuta Tampereen Työkeskussäätiö perustetaan. Yhdistys on mukana.

1964

Kesällä Aitorannan nykyinen saunarakennus valmistui. 
Sen piirsi kaupungin rakennustoimistossa arkkitehti E. Heikkilä.

1965

1. kesäkuuta Kuninkaankatu 36 uusi rakennus valmistuu. 
Toimisto oli ollut väliaikaisissa tiloissa ns. Hhjorthin talossa.

1967

Yhdistyksen 30-vuotisjulassa Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liiton pj. professori Aimo.O.Aaltonen toteaa Tampereen yhdistyksen osuuden olleen liiton peustamisessa laadullisesti ja määrällisesti tuntuva. 

1968

Sähköt kytketään Aitorantaan.

1969

Oma TSI-lehti alkaa ilmestyä neljästi vuodessa.

1970

Työkeskussäätiö muuttuu Tampereen Ammatillinen Kurssikeskus nimiseksi.

1972

5 mökkiä ja kioski valmistuu Aitorantaan. 
Tyyne Lindbergin testamentti yhistykselle mahdollisti tämän.

1987

12.4. Yhdistyksen 50-vuotisjuhla, Teatteri 2000/Ilves.

13.10. Tampereen Apuvälinepalvelu avataan virallisesti.
Kirjavaisenkatu 15.

Aitoranta
- Laiva-laituri rakennetaan uudelleen, Tauno Laukka urakoi.
- Uusi takka muurataan.

1993

Tampereen Apuvälinepalvelu lopetetaan kannattavuusongelmien vuoksi.

1988

Keväällä valmistuu uusi kukkakioski Kalevankankaan hautausmaalle, Kalevantie 16, muurin ulkopuolelle (vanha kioski oli muurin sisäpuolella).
Suunnittelu Pekka Ilveskosken arkkitehtitoimisto.
Hinta n. 150 000 mk.