Liikunta

Yhdistys tukee sen jäsenten omaehtoista kuntoilua/liikuntaa  4 X 10,00 €/vuosi .  
Tuki maksetaan maksettua tositetta vastaan.

Lähetä tosite ja pankkitilisi tiedot; nimi ja IBAN numro yhdistyksen sähköposti/kirjeposti, niin korvaus maksetaan.  


Monipuoliset liikuntamahdollisuudet!

Vasemmalla olevista linkeistä voit käydä katsomassa lisätietoja. Löydä oma liikuntaharrastuksesi ja tule mukaan!

Liikuntaryhmiin osallistuvilta peritään kausimaksua (kevät- ja syyskausi) 
25 euroa/kausi 16 vuotta täyttäneiltä jäseniltä ja 45 euroa/kausi ei-jäseniltä. 
Jäsen voi hakea vapautusta tai alennusta maksusta hallitukselta taloudellisiin syihin vedoten. 
Yhdellä kausimaksulla voi osallistua niin moneen liikuntaryhmään kuin haluaa.
Liikuntaryhmiin osallistumiasmaksut (ei koske keilailua)

Jos sinulla on kysyttävää yhdistyksen liikuntatoimintaan liittyvissä sioissa, niin ota rohkeasti yhteyttä yhdistyksen liikuntavastaavaan

Pasi Holmström
pasi.holmstrom@kolumbus.fi
GSM: 045-3512920

 Pyörätuolicurlingin MM-kisat Etelä-Koreassa maaliskuu 2024.

 Orivesiläinen Harri Tuomaala edusti yhdessä turkulaisen Ritva Lampisen kanssa Suomea pyörätuolicurlingin MM-kisoissa Etelä-Koreassa.

Tuomaalalle MM-kisat olivat suuri henkilökohtainen saavutus.

− Koko urheilu-urani ajan olen tavoitellut edustuspaikkaa MM-kisoissa. Koripallossa ja sulkapallossa sitä ei tullut, mutta nyt curlingissa haave toteutui, hän sanoo.

− Tämä on iso asia minulle. Suuri kiitos  TSI:lle joka omalta osaltaan auttoi kisamatkani onnistumiseen.

Matka kohti kisoja alkoi keskiviikkona 6. maaliskuuta Helsingistä. 12 tunnin lentomatkan jälkeen Tuomaala ja Lampinen saapuivat pääkaupunkiin Souliin, josta täytyi taittaa vielä pitkä matka kisakaupunkiin Gangneungiin.

− Kahden päivän matkustamisen jälkeen saavuimme hotellille myöhään torstai-iltana, Tuomaala kertoo.

Loppuviikko kului paikkaan totutteluun, kisavarusteiden tarkistuksiin ja harjoitteluun. Curlingissa varusteisiin suhtaudutaan Tuomaalan mukaan pilkuntarkasti. Pyörätuolista curling-kiekkoa heitetään noin kahden metrin pituisella heittokepillä. Muuten pyörätuolicurlingin säännöt ovat samat kuin curlingissa.

− Curling on ainoa vammaisurheilulaji, jossa pelataan terveitä vastaan, ja paljon on pelattukin, Tuomaala sanoo.

 Ensimmäisen MM-ottelun Tuomaala ja Lampinen pelasivat maanantaina 11. maaliskuuta. Pelihalli oli sama kuin vuoden 2018 talviolympialaisissa. Samana vuonna curling tuli osaksi Tuomaalan elämää.

− Sitä ennen harrastin paljon muuta vammaisurheilua, kuten koripalloa. Vanha koripallokaverini oli ruvennut harrastamaan curlingia, ja hän houkutteli mukaan kokeilemaan, Tuomaala muistelee.

MM-kisoissa Suomi hävisi alkusarjan kolme ensimmäistä otteluaan Yhdysvalloille, Italialle ja Englannille, ennen kuin suunta kääntyi voitokkaaksi. Suomi voitti kuudesta alkusarjan ottelusta pelit Kanadaa, Sloveniaa sekä Sveitsiä vastaan. Näillä voitoilla irtosi lohkon nelossija.

− Ensimmäiset pari-kolme peliä olivat opettelua ja hävisimme, mutta peli peliltä mentiin eteenpäin. Kolme viimeistä peliä voitimme, Tuomaala kertaa.

Hallin jää oli hänen mukaansa täysin erilainen kuin toisella puolella maapalloa Suomessa.

− Kisojen alussa jää oli yllättävän hidas. Myöhemmin jää normalisoitui sellaiseksi, jolla olimme harjoitelleet. Pelaaminen helpottui ja voittoja rupesi tulemaan.

− Lähtiessä 1−2 voittoa oli minimitavoite, ilman voittoa ei voinut tulla takaisin. Edellinen kisapari sai viime vuonna Kanadassa yhden voiton.

Kilpailuissa vastassa oli 21 maailman parasta pyörätuolijoukkuetta paricurlingissa, joiden joukosta Suomi sijoittui lopulta 10.−11. sijalle.

− Suomi oli paras pohjoismaa. Siihen voi olla tyytyväinen, koska Norja, Ruotsi ja Tanska ovat kovia curlingmaita ja menestyneet aiemmin joukkuearvokisoissa, Tuomaala sanoo.

Kolme voittoa on Tuomaalan mielestä hyvä tulos. Sitä parempi sijoitus olisi vaatinut enemmän kokemusta.

− Tiesin, että maailmalla on paljon enemmän curlingin harrastusmahdollisuuksia kuin Suomessa, eikä minulla ollut odotuksia menestymisestä. Ensimmäisiin kisoihin lähdettiin hakemaan kokemusta ja katsomaan, millainen taso maailmalla on. Ei ollut suuria luuloja itsestä.

Kisamatka oli hintava ja vaati paljon valmistautumista. Tuomaala oli kuitenkin haaveillut MM-kisoista koko ikänsä, joten hän päätti tarttua mahdollisuuteen.

− SM-kisojen voiton jälkeinen viikko meni miettiessä, lähdenkö tähän. Aika nopeasti se kääntyi siihen, että lähden kokeilemaan.

Heti päätöksen jälkeen oli lähdettävä treenaamaan. Tuomaala ja Lampinen harjoittelivat MM-kisoihin tiiviisti kaksi ja puoli kuukautta.

− Kyllä se kannatti, vaikka aluksi tuntui raskaalta lähteä maailman toiselle puolen. Tuolla tasolla pelaaminen antoi lisää kipinää. Parhaita vastaan pelaamisessa on oma hohtonsa, Tuomaala sanoo.

Parin katse on jo seuraavissa kisoissa.

− Seuraavaksi paremmat sijat 4−10 ovat ihan saavutettavissa. Nyt oltiin keskikastissa, eikä siitä ole kovin iso hyppäys noille sijoille, joita tavoittelemme seuraavaksi.

− Tällä hetkellä keskityn curlingiin. Koripallo- ja sulkapallourat ovat jääneet taakse. Talvisin treenaan pari päivää viikossa, ja keväästä syksyyn keskityn töihin. Kun jäitä ei ole, käyn kuntosalilla ja uimassa.

Koripalloa Tuomaala pelasi aikoinaan maajoukkueessa ja muutaman viikon myös ammattilaisena Italiassa. Lukuisia kertoja hän on pakannut tavaransa putkikassiin ja reissannut Euroopan urheilukisoihin.

− Curling vei Kiinaan harjoittelemaan. Se oli ensimmäinen silmiä avaava kaukomatka. Noin kaksi kolmasosaa Euroopan maista on käyty läpi, kuten Irlanti, Skotlanti, Ranska ja Itävalta.

− Pyörätuolilla pystyy aika hyvin matkustamaan itsenäisesti tänä päivänä. Lentokentät ja juna-asemat ovat pitkälle suunniteltuja.

Hän haaveilee pääseväänsä curlingin tiimoilta vielä pelimatkalle Kanadaan.

− Se on harrastajamäärissä valtamaa curlingissa ja pärjännyt hyvin kisoissa.

(mahdollisia) kuvatekstejä:

MM-kisatunnelmaa Gangneungissa. ”Se ei ollut miljoonakaupunki, vaan jotain Tampereen ja Helsingin väliltä.” Kuva: Harri Tuomaala.

Kisojen puitteet olivat loisteliaat ja tunnelma hieno, Tuomaala kertoo. Muutamia sanoja vaihdettiin eri maiden joukkueiden, kuten Kanadan ja USA:n kanssa.

Suomalaiset majoittuivat hotellissa parin kilometrin päässä kilpailupaikalta. Ystävällinen hotellinjohtaja auttoi esimerkiksi kuljetuksissa. Kommunikointi onnistui englannin, esperanton, Google-kääntäjän ja käsieleiden sekoituksella.

Mukana Etelä-Koreassa olivat valmentajat Taru Oksanen ja Lauri Ikävalko.

Curling-kisoihin voidaan tuoda kivet jopa Australiasta asti. Kivilaji on tietty ja lähtöisin Skotlannista, joka on emämaa koko lajille.

Tuomaalan mukaan kokemus olisi auttanut käsittelemään sitä, että jäät voivat olla erilaisia. ”Jokainen jää on erilainen, ja jään lukeminen kuuluu lajiin.”

Curlingissa on monta muuttuvaa tekijää, että sitä voisi verrata vaikka shakkiin. ”Koripallossa on aina sama parketti ja sama lämpötila. Curlingiin kuuluu jään lukeminen. Kun kaksi ja puoli tuntia pelataan, jää voi muuttua siinäkin ajassa.”

Seurue testasi paikallisia ruokia.

Lento Etelä-Koreaan kesti 12 tuntia ja sieltä pois 14 tuntia. ”Lentokoneet olivat vajaita mennen tullen. Viereiset penkit olivat tyhjänä ja niillä pääsi vähäsen torkahtamaan. Kävi tuuri”, Tuomaala sanoo.